Hyvinvointivaltio 2.0

Koronapandemia on osoittanut, että tarvittaessa meillä on kyky muuttaa yhteiskuntaa ja samalla yksittäisten ihmisten arkea nopeastikin. Nyt viimeistään on selvää, että ekologisesti kestävään yhteiskuntaan siirtyminen ei ole mahdotonta. Seuraavaksi meidän on varmistettava, että muutokset tehdään reilusti eikä laskua maksateta jo valmiiksi pienituloisilla.

Reilu siirtymä tarkoittaakin paitsi ilmastonkatastrofin torjumista myös hyvinvointivaltion rakenteiden vahvistamista. Juuri nyt meillä on kaikki mahdollisuudet määritellä uudelleen hyvinvointivaltion merkitys. Meille se tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on aito mahdollisuus tavoitella onnea – ja myös onnistua tavoitteissaan.

Me vaadimme, että ilmastokestävään yhteiskuntaan siirrytään ihmisten hyvinvointi, ei talouden sanelema “pakko” tai leikkauslistat edellä. Hyvinvointivaltio 2.0 on oikeudenmukainen vain, kun se tehdään ihmisten ja ympäristön, ei kovan rahan ehdoilla!

• Otetaan ympäristökestävyys kaiken päätöksenteon, suunnittelun ja budjetoinnin perustaksi.
•  Sitoutetaan valtionyhtiöt sopeuttamaan strategiansa 1,5 asteen polun mukaisiin toimiin.
• Kiristetään ilmastolain tavoitteet 1,5 asteen polun mukaisiksi ja sisällytetään tavoitteisiin kulutusperäisten päästöjen vähentäminen. Tehdään tavoitteiden perusteella valtiolle hiilibudjetti jokaiselle nelivuotiskaudelle.

Lue kaikki toimintaehdotukset lataamalla koko ohjelmapaperi sivun alaosasta (PDF).

Sulje

Reilu siirtymä lisää työpaikkoja, kun panostukset uusiutuvaan energiaan ja asuntojen korjaamiseen lisäävät työllisyyttä. Erityisiä työllistämiskeinoja tarvitaan siirtymäkaudelle, kun joillain aloilla työpaikat vääjäämättä häviävät. Valtiolla on tässä prosessissa ensisijainen rooli: sen tulee varmistaa, että työttömille on tarjolla työtä.

• Asetetaan tavoitteet uusien vihreiden ja reilujen työpaikkojen luomiseksi.
• Asetetaan julkiselle sektorille työllistämisvelvoite niin, että jokainen halukas yli 12 kuukautta työttömänä ollut saa palkkatuetun työpaikan julkisella sektorilla.

Jatkuva oppiminen ja perustulo

Työelämän epävarmuuteen ja muutokseen voidaan vastata lisäämällä ihmisten mahdollisuuksia kehittää osaamistaan. Tarvitsemme koulutusjärjestelmän, joka kykenee alasta riippumatta tarjoamaan työntekijöille uudelleen- ja täydennyskoulutusta.

Järjestelmää rakennettaessa on varmistettava toisen asteen ja ammattikorkeakoulutuksen alueellinen kattavuus. Muutoksessa on priorisoitava alueita, joilla työnteon tavat muuttuvat ja osa vanhoista työpaikoista katoaa.

Nykyisen talousjärjestelmän ikuisuusongelma on, että se sivuuttaa rahatalouden ulkopuolisen työn, jolla on yhteiskunnan ja ihmisarvoisen elämän kannalta suuri rooli. Ilmastonmuutos tulee kasvattamaan hoivavastuuta entisestään.

Yksi mahdollinen ratkaisu tähän on perustulo. Kun työ muuttuu, tarvitsemme sosiaaliturvaa, joka auttaa ihmisiä löytämään paikkansa muutoksessa. Perustulo keventäisi myös byrokratiaa, mikä tekisi tuen hakemisesta helpompaa niin käytännössä kuin sosiaalisestikin. Samalla se helpottaisi jatkuvan oppimisen tavoitteita.

• Tuetaan työntekijöiden lisä- ja uudelleenkouluttautumista uudistamalla sosiaaliturvaa kohti perustuloa, mikä mahdollistaisi jatkuvan oppimisen joustavuuden ja vapauttaisi työvoimapalveluiden resursseja ihmisten yksilöllisempään palveluun.
• Turvataan erilaisten koulutusmahdollisuuksien alueellinen tasa-arvo varmistamalla toisen asteen ja ammattikorkeakoulutuksen alueellinen kattavuus. Priorisoidaan myös jatkuvan oppimisen malleja kehitettäessä alueita, joilla työnteon tavat muuttuvat ja osa vanhoista työpaikoista katoaa.
• Mahdollistetaan työehtosopimusten puitteissa ihmisille vapaus valita työajan lyhentäminen palkankorotuksen sijaan.

Liikenne

Ihmisten liikkumistarpeet ovat erilaisia Punavuoressa ja Pudasjärvellä. Siksi eri puolilla Suomea tarvitaan erilaisia ratkaisuja, jotka paitsi vähentävät päästöjä myös helpottavat ihmisten arkea. Kuten muillakin yhteiskunnan alueilla myös liikenteessä nykyistä vähäpäästöisemmän elämäntavan rakentaminen vaatii pelkkien yksittäisten ihmisten valintojen sijaan valtiotason rakenteellisia toimia. 

Joissain osissa Suomea yksityisauto on välttämätön väline liikkumiseen, mutta esimerkiksi sähköauton ostaminen vaatii tällä hetkellä hyvää tulotasoa eikä ole sen takia kaikille mahdollista. Siksi vaadimme nykyistä tuntuvampaa tukea niin sanotulle kaasu- ja etanolikonversiolle. Se tarkoittaa, että valtio tukisi riittävän suurella summalla kaikkia halukkaita muuttamaan oman autonsa kestävästi tuotetulla biokaasulla toimivaksi. Biokaasulla on suuri potentiaali myös haja-asutusalueiden ammattiliikenteessä, jota on henkilöliikennettä vaikeampi sähköistää.

Yksi tärkeimpiä hankkeita on siirtää Suomi maanteiltä ja ilmasta raiteille: meidän on tehtävä junalla matkustamisesta helppo ja edullinen vaihtoehto.

• Nostetaan polttoaineverotuksen hiilidioksidikomponenttia, jotta ympäristöystävällisten polttoaineiden käyttö olisi halvempaa kuin fossiilisten, ja kompensoidaan veronkorotus keski- ja pienituloisille sekä haja-asutusalueella asuville ihmisille esimerkiksi hiiliosingolla tai tuloveronkevennyksillä.
• Tuetaan sähkölataus- ja biokaasuinfrastruktuurin rakentamista, MaaS-palveluiden kehittämistä, sähkö- ja biokaasuautojen hankintaa sekä etanoli- ja kaasukonversioita.
• Otetaan käyttöön päästöpohjainen lentovero henkilö- ja tavarakuljetuksille.
• Asetetaan tavoitteeksi, että junaliikenne on kotimaassa kaikissa tilanteissa lentämistä houkuttelevampaa ja siirretään rahtiliikennettä enenevissä määrin raiteille. Panostetaan raideliikenteeseen monipuolisesti ja ulotetaan panostukset myös poikittaisratoihin sekä vähäliikenteisiin ratoihin. 

Asuminen ja energia

Asumisessa ja rakentamisessa piilee ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta mittava potentiaali. Uusia rakennuksia on mahdollista suunnitella vähäpäästöisiksi, mutta lisäksi vanhan rakennuskannan ilmastovaikutuksia on mahdollista keventää. Esimerkiksi kaukolämpöä hyödyntävissä kerrostaloissa lämmön talteenotolla voidaan saavuttaa taloyhtiötasolla jopa 40 prosentin säästöt. Aurinkoenergian ja puhtaan kaukolämmön hyödyntäminen ovatkin keskeisiä keinoja vähentää asumisen hiilijalanjälkeä.

Yhteiskuntamme rakentuu säännöille, jotta pystymme takaamaan samat oikeudet kaikille. Osa energiajärjestelmien sääntelystä on kuitenkin jäänyt päivittämättä, eikä se tällä hetkellä vastaa markkinoilla olevan uusiutuvan energiatekniikan mahdollisuuksia. Ilmastokriisin aikana hyvien ratkaisujen kehittelyä ja käyttöönottoa ei pidä hidastaa vaan nopeuttaa. Siksi turhat byrokraattiset esteet on purettava ja kaikkia uusiutuvia ja kestäviä energiatuotannon muotoja tulee edistää. 

• Luovutaan öljystä päälämmönlähteenä vuoteen 2025 mennessä asettamalla öljylämmityksen vaihtamiseen ylihallituskautinen ja jatkuva valtion tuki, joka mahdollistaa investoinnin myös pienituloisille ja kannustaa erityisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuviin lämmitysratkaisuihin.
• Myönnetään lämmitystapamuutoksen edellyttämään lainaan valtion takaus.
• Parannetaan jo olemassa olevan rakennuskannan vähäpäästöisyyttä ja energiatehokkuutta.
• Myönnetään kaikille rakennuksille käyttötarkoitukseen katsomatta kriteeriperustainen avustus ja energiaparannuksiin valtion lainantakaus. Kriteereinä tulee olla päästövähennysten toteutuminen, hyvät sisäilmaolosuhteet sekä rakennusten teknisten järjestelmien tarkoituksenmukainen toiminta.
• Tehdään julkisesta sektorista suunnannäyttäjä, joka toimii edelläkävijänä puurakentamisen, energiatehokkuusinvestointien sekä hajautetun uusiutuvan energian käytössä. 

Lue kaikki toimintaehdotukset lataamalla koko ohjelmapaperi sivun alaosasta (PDF).

Sulje

Tällä hetkellä taloutemme perustuu kestämättömiin tuotanto- ja kulutusmalleihin. Usein vaatteita, kuten muitakaan tuotteita, ei edes ole suunniteltu kestämään tai kierrätettäviksi. Suomalaiset kuluttavat keskimäärin jopa kymmenen kertaa enemmän raaka-aineita kuin kestävä taso sallisi, sillä liian usein on halvempaa tuottaa uutta kuin kierrättää vanhaa. Kestäviä kulutusvaihtoehtoja ei ole tarjolla kaikille asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta.

Kiertotaloudessa materiaalien käyttö ja hukka on minimoitu ja niiden arvo säilyy tehokkaiden kiertojen avulla mahdollisimman pitkään. Tärkeä osa kiertotaloutta on myös ajatus siitä, että tavaroita ei tuoteta jatkuvasti lisää, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen. Jakamistalous ja tavaroiden vuokraaminen toimii jo monella alalla, ja esimerkiksi autot, vaatteet ja lastentarvikkeet ovat yhä useammin yhteiskäytössä.

• Tuetaan kiertotalouteen siirtymistä tutkimus- ja kehitysrahoituksella ja edistetään kiertotalouden käytäntöjä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.
• Edistetään kuluttajien, kotitalouksien ja kuntien mahdollisuuksia tehdä ilmastokestäviä valintoja lisäämällä pakkauksiin tieto tuotteen hiilijalanjäljestä.

Matkailu

Matkailu on Suomessa merkittävä elinkeino, joka ylläpitää alueiden elinvoimaa ja työllisyyttä. Kotimaanmatkailulla on matkailun kokonaispaletissa tärkeä rooli, jota vahvistamalla voimme torjua ilmastokatastrofia sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Kotimaanmatkailun roolia kasvattamalla lentoliikenteen päästöt vähenevät, ja samalla tuetaan alueiden elinvoimaa ja työllisyyttä. Ja kukapa ei haluaisi tutustua paremmin kauniiseen kotimaahamme?

• Vahvistetaan kotimaanmatkailun brändiä tukemalla aiempaa tiiviimpää yhteistyötä alan sisällä sekä kehittämällä valtakunnallista koordinaatiota toiminnan tueksi. 

Ruoka

Suomalaisen kulutuksen ilmastovaikutuksista noin viidesosa syntyy ruoantuotannosta ja -kulutuksesta. Kasvisperäisten tuotteiden hiilijalanjälki on lihaa pienempi, mutta myös satokausilla ja tuotantotavoilla on merkitystä. Kokonaisuutena ruoan ilmastovaikutuksia on helpointa pienentää suosimalla ilmastokestäviä elintarvikkeita ja ruoantuotantotapoja.

Ruokapalveluiden ilmastokestävyys kasvaa lihatuotteita vähentämällä, salaattipöydän tuotevalikoimaa suunnittelemalla, lähiruokaa, kotimaisia juureksia ja kausituotteita suosimalla sekä ottamalla selvää kasvihuonetuotannon energiaratkaisuista. Ilmastäkestävän ruoan valitseminen pitää olla mahdollista aivan kaikille.

• Priorisoidaan julkisissa hankinnoissa ja ruokailuissa lähellä tuotettua, ympäristökestävää ja kasvispainotteista lähiruokaa. Lisätään julkisten ruokapalveluiden ilmastokestävyyttä kauttaaltaan kiinnittämällä huomiota raaka-aineiden lisäksi myös ruoantuotantoon sekä tuotannon energiaratkaisuihin.
• Selvitetään mahdollisuutta alentaa kasvisten ja juureksien arvonlisäverokantaa.

Lue kaikki toimintaehdotukset lataamalla koko ohjelmapaperi sivun alaosasta (PDF).

Sulje

Tällä hetkellä suurinta osaa päätöksenteosta ohjaa tavoite voiton tuottamisesta. Ympäristönäkökulmat huomioidaan liian usein ainoastaan silloin, kun niistä on taloudellista hyötyä. Jotta kestämättömästä voitontavoittelusta päästään eroon, tulee yritystoiminnan tavoitteita määritellä uudelleen. Meidän on varmistettava yritysten veronmaksun, ihmisoikeusvelvoitteiden ja ympäristön kestävyyden toteutuminen.

Innovaatiot ja yritystuet

Ympäristökriisin aikakaudella suuntaa on muutettava radikaalisti. Valtion tukipolitiikka on käännettävä haitallisista tuista kohti ympäristöystävällisiä innovaatio- ja investointitukia, jotka uudistavat yhteiskuntaa vastaamaan ympäristökriisin haasteeseen. Kaiken yritystoiminnan rahoituksen ehtona tulee tulee olla päästövähennystavoitteiden tavoitteet eriarvoisuuden vähentämisestä. Tukiremontissa on huomioitava muutosten vaikutus eri ihmisryhmiin.

Tavoitteemme on nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Markkinat eivät tule kanavoimaan tarvittavia rahoja ilmastoratkaisuihin itsestään, ja siksi valtion ohjaus on monessa tapauksessa tarpeellista. 

• Kehitetään BKT:n tilalle yhteiskunnan tilaa ja ympäristökestävyyttä laajemmin huomioivia mittareita, jotta voimme arvioida yhteiskunnan onnistumista taloutta laajemmin.
  
• Käännetään valtion tukipolitiikka haitallisista tuista kohti ympäristöystävällisiä innovaatio- ja investointitukia, ja suunnataan innovaatiotoiminnan rahoitusta reilun siirtymän keskeisiin haasteisiin.
• Nostetaan jatkossa ilmastorahastona toimivaan Vake Oy:n sijoitettavan vuosittaisen rahan määrää 100 miljoonasta eurosta 200 miljoonaan euroon.
• Säädetään kunnianhimoinen yritysvastuulaki, jolla varmistetaan, että suomalaisyritykset kartoittavat oman toimintansa ympäristöriskit ja toimivat niiden minimoimiseksi sekä Suomessa että Suomen rajojen ulkopuolella.
• Sisällytetään yritysten lakisääteiseen yhteiskuntavastuuraportointiin julkinen raportointi oman toiminnan hiiliriskeistä ja päästöistä.

Metsät, maanviljelys ja turve

Suomessa arvioidaan olevan yli 600 000 metsänomistajaa. Heidän hallussaan on yli 70 prosenttia maamme metsien pinta-alasta. Metsät ovat nyt ja tulevaisuudessa Suomen tärkein hiilinielu, joiden ylläpito, hoito ja kasvattaminen ovat oleellinen osa ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Niin metsänomistajilla kuin maanviljelijöillä on kaikki mahdollisuudet nousta ilmastosankareiksi, mutta se vaatii valtion apua. Tavoitteeseen päästään vahvistamalla maatalouden ympäristötukijärjestelmän rahoitusta ja kohdentamalla toimenpiteitä niihin keinoihin, jotka on todettu tehokkaimmiksi. Metsien hakkuukiertoa tulee pidentää, ja metsänomistajia tulee palkita hiilinielujen kasvattamisesta. 

Myös fossiilituet tulee poistaa maatalouden energiaveropalautuksen piiristä ja kohdentaa vapautuvat varat maataloussektorin energiatehokkuuden parannuksiin ja uusiutuvan energian investointeihin.

Turpeen energiankäytöstä irtaantuminen on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. Meidän tavoitteemme on, että turpeen energiatuotannosta luovutaan hallitusti 2030-luvun alkuun mennessä poistamalla verotuki asteittain. Muutoksen on kuitenkin oltava reilu – valtion on huolehdittava, että alalla työskentelevät ihmiset saavat tukea uudelleentyöllistymiseen ja -kouluttautumiseen. 

• Luovutaan maatalouden energiaveropalautusten fossiilituista ja kohdennetaan vapautuvat varat maataloussektorin energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian investointeihin.
• Pidennetään metsien hakkuukiertoa tukemalla metsänomistajia hakkuukierron kasvattamisesta.
• Uudistetaan julkisia metsähoidon tukia siten, että tuen kriteereinä huomioidaan nykyistä paremmin ilmasto- ja monimuotoisuusnäkökulmat.
• Luovutaan turpeen energiatuotannosta hallitusti 2030-luvun alkuun mennessä ja tuetaan prosessissa turvetta hyödyntävien alueiden elinkeinoelämän ja energiantuotannon uudistumista sekä työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista.

Miten kaikki maksetaan?

Keinot ilmastokriisin ratkaisemiseksi ovat olemassa, seuraavaksi ne täytyy toteuttaa. Toisin kuin yllättäen koko maailman pysäyttäneen koronakriisin kohdalla, on ilmastonmuutosta mahdollista ehkäistä ennalta ja mitoittaa toimet kauaskantoisiksi niin, että menetettyjen työpaikkojen ja konkurssien sijaan rakennamme kaikille hyvää ja turvallista tulevaisuutta. 

Ilmastokriisin vastaisiin toimiin on tartuttava päättäväisesti, nopeasti ja oikeudenmukaisesti. Ympäristölle haitallisista tuista on luovuttava ja rahavirrat suunnattava kestäviin kohteisiin. Lasku ilmastokriisiin vastaamisesta ei saa langeta yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville.

• Siirretään verotuksen pääpaino työn ja kestävän kuluttamisen verottamisesta pääomatulojen ja varallisuuden verottamiseen. Toteutetaan ekologinen verouudistus, jossa kulutuksen ja tuotannon verotuksessa painotetaan ympäristöhaittoja.
• Luovutaan pitkällä aikavälillä ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksesta ja kiristetään progressiota. Veropohjan laajenemisen myötä veroasteikkoa voidaan keventää.
• Korjataan listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmää ja säädetään laki varakkaiden yksityishenkilöiden maastapoistumisverosta sekä vakuutuskuorten verottamisesta.
• Otetaan käyttöön uudistettu yleinen varallisuusvero.
• Puututaan keinotekoisiin velka- ja korkojärjestelyihin kiristämällä korkovähennysrajoituksia ja suitsitaan pöytälaatikkoyhtiöiden avulla toteutettua verovälttelyä kiristämällä väliyhteisölakia.
• Korotetaan yhteisöveroa ja edistetään EU-tasolla yhteisen ja yhdistetyn yhteisöverokannan käyttöönottoa ja 25 prosentin minimiyhteisöverokantaa.
• Kohdennetaan uudelleen ympäristölle haitallisia verotukia, jotka hidastavat päästövähennyksiä tai rohkaisevat fossiilisten energialähteiden käyttöön.
• Luodaan kunnille oma ilmastorahasto rahoittamaan tärkeitä ilmastohankkeita kuntatasolla

Lue kaikki toimintaehdotukset lataamalla koko ohjelmapaperi sivun alaosasta (PDF).

Sulje